Eilinen oli karsee... Elimistö heitti täyslaidallisen kiristystä, lahjontaa ja uhkailua peliin. Fiilis oli, että jos et anna sitä karkkia, herkkua ja rasvaa mulle, niin täältä pesee ja pesihän sieltä: päänsärky, vilutusta, vatsan möyrintää ja mielialaa. Mutta siitä selvisin ja perhekin selvisi. Nyt voi jatkaa yhden taistelun voittaneena. Sorruin kyllä syömään yhden voileivän liikaa. kalorivajeeksi jäi siis eilen vain 485kcal, kun tavoite on sen 85 enemmän. Ehkä minä selviän ;)

Olen pohtinut taas kerran omia tuntojani tätä laihtumista/muutosta ajatellen. Minua ehkä pelottaa eniten. Pelottaa se, miten kaikki menee ja minkälaiseksi kehonkuvani muuttuu. Jääkö minulle niin paljon nahkaa/sellua että joudun leikkaukseen tms. En haluaisi elää loppuelämääni itseinhosta itseinhoon liidellen. Toivottavasti kevyempi tunne korvaa sen rupsahtaneen ulkonäön!

Joulun jälkeen oli itseinho vaihe, koska olin lihonut aikalailla siinä syksyn aikana. En kuitenkaan ollut saavuttanut vielä alkupistettä. Välillä on tehnyt mieli vain antaa mennä. Kasvaa kiinni siihen sohvaan ja luovuttaa, kun ei mistään mitään hyötyä kuitenkaan ole. Nyt aloitettuani liikkumisen, huomasin että jotain oli tapahtunut. Jaksan kävellä yli tunnin lenkin ja aika reipasta vauhtia vieläpä. Vuosi sitten kävelin ehkä 200m kauppaan ja jos sain valita menin senkin matkan autolla mieluummin. Että ehkä viimevuonna ei tapahtunut niin paljon muutoksia painossa kuin olisin halunnut, mutta kunnossa muutos on huima. Ja vaatekoko on pienentyny yläosa 60-> 54 alaosasta 62+-> 56, että ei niin huonosti ;) Ensivuonna olen tällä matematiikalla jo 4:lla alkavissa vaatekoissa, ainakin melkein.

En nyt muista jupisinko jo tästä talviliikuntavarusteiden kokoluokituksesta... mutta kertaus olkoon opintojen äiti.  Että ottaa päähän... Vaatteiden valmistajat ja sisäänostajat olettavat ilmeisesti, että lihavat ihmiset ei mene ulos talvella lainkaan. Toppa-asujen koot loppuu (naisilla) 48paikkeille, ainakin alaosien. Ja nekin ulkovaatteet joita on(yläosia) eivät ole liikkumiseen sopivia. Hienosteluun löytyy kyllä vaikka ja mitä, mutta ei tavalliseen ulkoiluun. Minä ainakin olen sen verran "tyylitietoinen" että en halua laittaa sauvakävelylle pitkää villakangastakkiani!!!! Aika pian vissiin pakko, kun polvet jäätyy pakkasessa verkkareissa(vaikka olis villakalsarit alla) . Toki paras tapa välttää tämä ongelma on se, että ei päästä ahteriaaan tähän kokoon, mutta mites sitten kun haluaa tästä koosta pois? (eli alkaa tarvitsemaan niiitä ulkoiluvaatteita?????) jonkun aikaa menee siihen ennen kuin löytää sopivan! Ensi talvena minulla(kin) on semmoinen hieno puna-valkoinen toppapuku!!!!!

Nyt kotihommille purkamaan höyryä hyödyllisesti ;D